Kiertotaloudesta keinoja luonnonvarojen ylikulutuksen vähentämiseen
Kiertotalous määritellään talousmalliksi, jossa kerran käyttöön otetut materiaalit pidetään käytössä mahdollisimman pitkään. Näin vähennetään sekä neitseellisten raaka-aineiden tarvetta että jätteen määrää.
Sivuvirtojen hyödyntäminen on kestävyysteko
Materiaalien kulutus on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä maailmantalous käyttää yli 100 miljardia tonnia erilaisia raaka-aineita vuodessa. Vuonna 2023 käyttöön otetusta materiaalista vain 7,2 % oli kierrätettyjä (The Circularity Gap 2024 report).
Neitseellisiä materiaaleja voidaan korvata tuotannossa muodostuvilla sivuvirroilla tai näistä jalostetuilla kierrätysraaka-aineilla. Sivuvirralla tarkoitetaan tuotannossa syntyvää materiaalia, joka ei päädy varsinaisiin päätuotteisiin, mutta jonka syntyä tuotantoprosessissa ei voida estää. (Tieteen termipankki).
Sivu- ja jätevirtoja hyödyntäminen vähentää neitseellisten raaka-aineiden käytöstä aiheutuvaa luontokatoa ja ilmastopäästöjä sekä jätteen määrää.
Sivuvirtapörssi-sivusto mahdollistaa sivuvirtojen jalostumisen raaka-aineeksi tarjoamalla alustan sivuvirtatiedon jakamiselle.
Hyödyntäminen tuottaa sivuvirroille lisäarvoa
Eloperäisestä aineksesta koostuvia biopohjaisia sivuvirtoja hyödyntämällä voidaan vähäarvoisille sivuvirroille tuottaa lisäarvoa ennen maaperään palauttamista. Biomassalle tuotettua lisäarvoa kuvataan usein biotalouden arvopyramidilla. Biomassasta jalostettavat tuotteet on sijoitettu arvopyramidiin siten, että korkean lisäarvon tuotteet ovat pyramidin huipulla ja matalamman lisäarvon tuotteet pyramidin pohjalla. Pyramidin ylimmissä kerroksissa olevien tuotteiden tuotantomäärät ovat pieniä ja alimmissa kerroksissa olevien vastaavasti suuria.
Kuva vasemmalla: Biotalouden arvopyramidi (mukaillen Stegmann ym. 2020).
Biotalouden arvopyramidissa alimpana oleva biomassojen puhdas energiahyödyntäminen poistaa materiaalia kierrosta. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti biomassaa tulisikin hyödyntää arvopyramidissa ylempänä olevilla tavoilla ennen sen energiahyödyntämistä. Myös jätehuoltoa sitova jätehierarkia eli jätteen käsittelyn etusijajärjestys korostaa materiaalien pitämistä kierrossa: jätehierarkian mukaan ensisijaisesti tulisi ehkäistä jätteen syntyä, ja syntyneet jätteet tulisi hyödyntää energiana vasta, kun niiden materiaalihyödyntäminen ei ole mahdollista.
Kierto- ja biotalouden tavoitteiden mukaisella biomassan kertautuvalla käytöllä biomassalle tuotetaan lisäarvoa, mitä kutsutaan kaskadiperiaatteeksi. Biomassan kaskadikäytöstä puhuttaessa tarkoitetaan pyrkimystä käyttää materiaalia useita kertoja ennen energiakäyttöä mahdollisimman korkeaa arvonlisää tavoitellen.
Kuva vasemmalla: Jätehierarkia (mukaillen Bröckl ym. 2021).
Teollisissa symbiooseissa sivuvirroista tulee raaka-aineita
Resurssien ja materiaalien tehokas käyttö palvelee kiertotalouden tavoitteita pidentämällä materiaalien kiertoa ja vähentämällä neitseellisten luonnonvarojen tarvetta. Se on yrityksille myös mahdollisuus saavuttaa taloudellista hyötyä esimerkiksi kustannussäästöjen kautta. Sivuvirtojen hyödyntäminen kannattavasti edellyttää mm. sivuvirran riittävää saatavuutta sekä tehokasta sivuvirran keräys- ja logistiikkaratkaisua, ja näin ollen usein myös aktiivista yhteistyötä sivuvirran tuottajan ja hyödyntäjän kesken. Kun yritykset tekevät keskenään yhteistyötä ja jakavat resursseja saavuttaakseen yhteisiä taloudellisia ja ympäristöhyötyjä, puhutaan teollisista symbiooseista. Teollisissa symbiooseissa yritykset jakavat keskenään resurssejaan tähdäten siihen, että toisen yrityksen jätteestä tai sivuvirrasta tulee toisen raaka-ainetta. Esimerkkejä usean yrityksen muodostamista teollisista symbiooseista ovat Sybimar Oy:n suljetun kierron kiertovesikasvatuskonsepti ja lihateollisuuden sivuvirtoja hyödyntävän Honkajoki Oy:n ympärille rakentunut Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto, joka on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen kiertotalouskonsepti. Kirkkokallion ekoteollisuuspuistosta voit lukea lisää täältä: https://www.businesskankaanpaa.fi/vahvuudet/kirkkokallion-ekoteollisuuspuisto/.
Pienimmillään teollinen symbioosi voi olla sellainen, jossa yksi yritys hyödyntää toisen yrityksen sivuvirtaa siten, että molemmat yritykset hyötyvät. Esimerkiksi kasvihuoneen hävikkikurkuista valmistetaan Forssassa olutta (https://olutmylly.fi/oluemme/#myllari-kurkku-ale), jolloin sekä kasvihuoneyritys että olutpanimo hyötyvät hävikin muuttumisesta raaka-aineeksi.
Lähteitä:
Bröckl, M., Kiuru, H., Heads, S., Kämäräinen, K., Patronen, J., Luoma-aho, K., ... & Semkin, N. 2021. Jätteenpolton kiertotalous- ja ilmastovaikutuksiin vaikuttaminen eri ohjauskeinoin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:8. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-093-6
Circle Economy Foundation. 2024. The Circularity Gap Report 2024. https://www.circularity-gap.world/2024#download
Stegmann, P., Londo, M., & Junginger, M. 2020. The circular bioeconomy: Its elements and role in European bioeconomy clusters. Resources, Conservation & Recycling: X, 6, 100029.
Tieteen termipankki (katsottu 2.7.2024): Ympäristötieteet: sivuvirta. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ympäristötieteet:sivuvirta
Ympäristöministeriön kuvapankki. Kiertotalouskuvat. https://ym.emmi.fi/l/kcsPzTsm2F--