Kiertotaloudesta keinoja luonnonvarojen ylikulutuksen vähentämiseen
Kiertotalous määritellään talousmalliksi, jossa kerran käyttöön otetut materiaalit pidetään käytössä mahdollisimman pitkään. Näin vähennetään sekä neitseellisten raaka-aineiden tarvetta että jätteen määrää.
Sivuvirtojen hyödyntäminen on kestävyysteko
Materiaalien kulutus on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä maailmantalous käyttää yli 100 miljardia tonnia erilaisia raaka-aineita vuodessa. Vuonna 2023 käyttöön otetusta materiaalista vain 7,2 % oli kierrätettyjä (The Circularity Gap 2024 report).
Neitseellisiä materiaaleja voidaan korvata tuotannossa muodostuvilla sivuvirroilla tai näistä jalostetuilla kierrätysraaka-aineilla. Sivuvirralla tarkoitetaan tuotannossa syntyvää materiaalia, joka ei päädy varsinaisiin päätuotteisiin, mutta jonka syntyä tuotantoprosessissa ei voida estää. (Tieteen termipankki).
Sivu- ja jätevirtojen hyödyntäminen vähentää neitseellisten raaka-aineiden käytöstä aiheutuvaa luontokatoa ja ilmastopäästöjä sekä jätteen määrää.
Sivuvirtapörssi-sivusto mahdollistaa sivuvirtojen jalostumisen raaka-aineeksi tarjoamalla alustan sivuvirtatiedon jakamiselle.
Hyödyntäminen tuottaa sivuvirroille lisäarvoa
Biopohjaisista sivuvirroista voidaan jalostaa uusia tuotteita, ja kasvattaa jalostuksen kautta sivuvirran arvoa. Biomassasta jalostettavien tuotteiden arvon ja tuotantomäärän välistä riippuvuutta kuvataan usein biotalouden arvopyramidilla. Pyramidissa pienten volyymien arvokkaat tuotteet ovat huipulla ja vähäisemmän arvon volyymituotteet pyramidin pohjalla.
Biopohjaisten sivuvirtojen jalostuksen taloudellinen kannattavuus riippuu luonnollisesti muistakin seikoista kuin lopputuotteen arvosta ja tuotantomääristä. Sivuvirran jalostuksen ja logistiikan kustannukset vaikuttavat merkittävästi erilaisten hyödyntämisratkaisujen kannattavuuteen.
Kuva vasemmalla: Biotalouden arvopyramidi (mukaillen Stegmann ym. 2020).
Hyödyntäminen materiaalina ennen energiakäyttöä
Biotalouden arvopyramidissa alimpana oleva biomassojen puhdas energiahyödyntäminen poistaa materiaalia kierrosta. Kiertotaloudessa pyritään pitämään käyttöön otetut resurssit kierrossa mahdollisimman pitkään. Tähän ohjaa esimerkiksi jätehuoltoa sitova jätehierarkia eli jätteen käsittelyn etusijajärjestys. Jätehierarkian mukaan jätteen syntyä tulee ensisijaisesti ehkäistä, ja syntyneet jätteet voidaan hyödyntää energiana vasta, kun niiden hyödyntäminen materiaalina ei ole mahdollista.
Biomassojen resurssitehokkaan hyödyntämisen yhteydessä puhutaan usein kaskadiperiaatteesta. Kaskadiperiaatteella tarkoitetaan biomassan kertautuvaa käyttöä, jossa biomassalle tuotetaan lisäarvoa useamman peräkkäisen käyttötavan kautta. Kaskadikäytöllä tavoitellaan suuremman taloudellisen hyödyn lisäksi materiaalikierron pidentämistä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Kuva vasemmalla: Jätehierarkia (mukaillen Bröckl ym. 2021).
Teollisissa symbiooseissa sivuvirroista tulee raaka-aineita
Resurssien ja materiaalien tehokas käyttö palvelee kiertotalouden tavoitteita pidentämällä materiaalien kiertoa ja vähentämällä neitseellisten luonnonvarojen tarvetta. Se on yrityksille myös mahdollisuus saavuttaa taloudellista hyötyä esimerkiksi kustannussäästöjen kautta. Sivuvirtojen hyödyntäminen kannattavasti edellyttää mm. sivuvirran riittävää saatavuutta sekä tehokasta sivuvirran keräys- ja logistiikkaratkaisua, ja näin ollen usein myös aktiivista yhteistyötä sivuvirran tuottajan ja hyödyntäjän kesken. Kun yritykset tekevät keskenään yhteistyötä ja jakavat resursseja saavuttaakseen yhteisiä taloudellisia ja ympäristöhyötyjä, puhutaan teollisista symbiooseista. Teollisissa symbiooseissa yritykset jakavat keskenään resurssejaan tähdäten siihen, että toisen yrityksen jätteestä tai sivuvirrasta tulee toisen raaka-ainetta. Esimerkkejä usean yrityksen muodostamista teollisista symbiooseista ovat Sybimar Oy:n suljetun kierron kiertovesikasvatuskonsepti ja lihateollisuuden sivuvirtoja hyödyntävän Honkajoki Oy:n ympärille rakentunut Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto, joka on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen kiertotalouskonsepti. Kirkkokallion ekoteollisuuspuistosta voit lukea lisää täältä: https://www.businesskankaanpaa.fi/vahvuudet/kirkkokallion-ekoteollisuuspuisto/.
Pienimmillään teollinen symbioosi voi olla sellainen, jossa yksi yritys hyödyntää toisen yrityksen sivuvirtaa siten, että molemmat yritykset hyötyvät. Esimerkiksi kasvihuoneen hävikkikurkuista valmistetaan Forssassa olutta (https://olutmylly.fi/oluemme/#myllari-kurkku-ale), jolloin sekä kasvihuoneyritys että olutpanimo hyötyvät hävikin muuttumisesta raaka-aineeksi.
Lähteitä:
Bröckl, M., Kiuru, H., Heads, S., Kämäräinen, K., Patronen, J., Luoma-aho, K., ... & Semkin, N. 2021. Jätteenpolton kiertotalous- ja ilmastovaikutuksiin vaikuttaminen eri ohjauskeinoin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:8. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-093-6
Circle Economy Foundation. 2024. The Circularity Gap Report 2024. https://www.circularity-gap.world/2024#download
Stegmann, P., Londo, M., & Junginger, M. 2020. The circular bioeconomy: Its elements and role in European bioeconomy clusters. Resources, Conservation & Recycling: X, 6, 100029.
Tieteen termipankki (katsottu 2.7.2024): Ympäristötieteet: sivuvirta. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ympäristötieteet:sivuvirta
Ympäristöministeriön kuvapankki. Kiertotalouskuvat. https://ym.emmi.fi/l/kcsPzTsm2F--